Kovia ääniä hartaita sanoja

Kuka Sinä olet? Yliopistossa päädyin monenlaisille luennoille. Valtaosa noista muistoista on jo haalistunut, mutta jotkut ovat säilyneet kirkkaana mielessä. Eräs mieleenpainuvimpia luentosarjoja oli, kun munkki  Serafim luennoi ateismista. Alkuasetelma - munkki, yliopisto ja ateismi - oli jo itsessään häiritsevän mielenkiintoinen. Tuolta luennolta on jäänyt matkaani eräs Serafimin kiteymä: "ateistit ovat omineet lauseen 'missä olet Jumala?'" Muistan, kuinka tuo luentokerta laittoi ajatukset myllerrykseen. Ikään kuin joku ajatuksia estänyt aita olisi kaatunut. "Turha heidän on huutaa. Jumala ei kuule," (Job 35:13) Raamatussa pohditaan suhdetta Jumalaan. Paljon myös siitä näkökulmasta, että etäisyys Jumalaan tuntuu kaukaiselta? Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala . (Ps. 42:1) Kun oikein ajattelee, niin kysymys 'missä olet, Jumala?' on lähelle uskon ydintä kietoutuva kysymys. Miksi olisi siis niin, että ateis

Pahan palkka ei ole takaisinlyönnissä vaan lyömättäjättämisessä "Paha saa aina palkkansa", sanoo vanha sananlasku. Mutta mikä on pahan palkka? Käykö pahantekijälle aina lopulta huonosti? Saako kukin ansionsa mukaan? Raamattu ei ole tästä niinkään varma. Jo alkulehdillä Jumala suojelee veljensä surmannutta Kainia. Vedenpaisumuksen jälkeen Jumala lupaa, ettei Hän kiroa ihmisiä heidän pahojen tekojensa tähden. Toki Raamatussa myös pahoille tyypeille käy ajoittain huonosti - mutta voidaan osoittaa, ettei teoilla ole suoraa korrelaatiota tekojen hyvyyteen tai pahuuteen. Oikeastaan kun miettii tarkemmin, niin Jeesus vietti paljon aikaa sellaisten ihmisten kanssa, joihin usein yhdistettiin ikäviä mielikuvia. Huomionarvoista on, että hyvin usein Jeesuksen kohdanneet ihmiset jollain tapaa paransivat tekojaan kohtaamisen myötä. Jotain pahaa tai huonoa tuli hylätyksi. Isä meidän -rukouksesta: "Päästä meidät pahasta" Paha sai palkkansa. Mutta palkka olikin se, että Jee

Voiko rikas pelastua? "Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan" (Luuk. 18:25). Jeesus asettaa lauseellaan reunaehdon, joka tekee rikkaan taivaaseenpääsyn järjellä ajatellen mahdottomaksi. Kuinka moni on näistä sanoista huolimatta koskaan pelännyt iankaikkisen elämänsä puolesta siksi, että tilillä tai kirstussa on rahaa ja elämä kaikin puolin turvattua? Luultavimmin harvat. Raamattu on 66 kirjan kokoelma, joka on syntynyt vuosituhannen kuluessa, ja jossa risteilee sadoittain eri teemoja, jotka nousevat esiin tai painuvat piiloon lukijan sekä kontekstin mukaan. Yksi teema kulkee äänekkäänä liki kaikissa Raamatun kirjoissa, mutta joka volyymiinsa suhteutettuna kuuluu hävyttömän vaimeasti. Raamatussa Jumalan sana asettuu puolustamaan köyhiä, vähävaraisia ja toisten hyvyydestä riippuvaisia. Köyhyys asettaa ihmisen yhteiskunnallisesti riippuvuussuhteeseen. Varallisuus tuo vapautta, itsemääräämisoikeutta ja arvostusta. Köyhyys on tämän

Liian hyviä uskovia "Ei musta oo näihin piireihin, en oo tarpeeks hyvä, ja puhdas ja vaikka tahtoisin ja yrittäisin, katseet kertoo miten mieli on ahdas" Fariseukset ovat saaneet varsin ikävän maineen. Evankeliumit kertovat, että tämä hengellinen maallikkoliike kinasteli usein Jeesuksen kanssa. Kinastelut kärjistyivät kovasanaisiksi riitelyiksi. Lopulta vastakkainasettelu on siin pisteessä, että Jeesus sylkee suustaan sanoja, jotka ovat Luukkaan evankeliumissa saaneet väliotsikon "Jeesus syyttää fariseuksia ja lainopettajia". Ei siis ihme, että Jerusalemiin saapuessaan fariseukset olivat halukkaita saamaan Jeesuksen pois päiviltä. Jeesus kutsui väkijoukon luokseen ja sanoi: "Kuulkaa ja ymmärtäkää. Ei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään. Se ihmisen saastuttaa, mikä tulee suusta ulos." Silloin opetuslapset tulivat hänen luokseen ja sanoivat: "Tiedätkö, että fariseukset suuttuivat sinuun, kun puhuit noin?" Matt. 15: 10-12 Annetaan

Lemmenlaulu Raamatussa on sisällöltään kepeä, mutta merkitykseltään painava Mitä on raamatullisuus? Sana tulee vastaan kirkollisissa piireissä aika ajoin. Sille ei ole mitään virallista määriltemää, mutta yleisimmin sitä käytetään puhuttaessa tietynlaisesta raamantun tulkinnasta . Näin käytettynä sana on kankean notkea. Kärjistäen voisi sanoa, että Raamattu taipuu sopimaan tiettyyn käsitykseen kirkosta, uskosta ja ilmoituksesta. En tarkoita moittia sitä, että Raamattua tulkitaan, koska sitä tekee jokainen, joka kirjaan perehtyy. Raamattua ei voi lukea neutraalisti, vailla esiymmärrystä ja omaa tulkintahorisonttia. Mutta raamatullisuus-sanan omimisesta ja suoranaisesta väärinkäytöstä moitin. Sille sanalle ei kuulu omistajuutta, ja siksi miltei toivoisin, että Suomen kielestä sana katoaisi. Raamatullisuus on ansa, jossa luullaan ymmärretyn koko Raamatun moninaisuus, vieläpä kovin simppeliksi konseptiksi redusoituna. Siitä tehdään lukuohje, jonka mukaan luetaan sitten kaikki muukin

Pääsiäinen on valokatkaisija, se sytyttää valot Pääsiäinen on kirkkovuoden jykevin maamerkki. Ensimmäiset viitteet siihen on jo sydän talvella, kun kirkkovuodessa vietetään paastoa edeltäviä sunnuntaita. Paastonaika alkaa useimmiten helmikuussa, ja kestää 40 päivää. Hiljainen viikko on paastoajan dramaturgin huipennus. Joka päivälle on pala kertomuksesta, josta muodostuu pääsiäiskuva. Pääsiäinen loistaa valkoista väriä, mutta sen voi ymmärtää kirkkaimmin vasta kun sen asettaa pitkän paastonajan kulminaatiopisteeksi. Pääsiäistä seuraa pääsiäisaika - 40 päivää helatorstaihin, ja siitä kymmenkunta päivää helluntaihin. Pääsiäinen peittää lavean ajan vuodenvaihteen tietämiltä kesän korville asti. Sen lisäksi, että kirkkovuodessa kulkee yhteisöllinen muutosmatka paastoonlaskeutumisesta, katumusajan kautta iloon, on se samalla yksittäiselle ihmiselle mahdollisuus käydä omaa sisäistä matkaa. "Minä tahdon tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemisensa voiman ja tulla hänen kaltaiseksee

Maan alimmat paikat - check! " Eikö se, että hän [Kristus] nousi korkeuteen, merkitse, että hän oli laskeutunut alas, aina maan alimpiin paikkoihin ." (Ef. 4:9) Missä sijaitsevat maan alimmat paikat? Kuolleenmeren ranta? Afrikan hautavajoama? Baikal-järven pohja, vai peräti Mariaanien hauta? On hyvin helppo tunnistaa, että Efesolaiskirje ei puhu mistään fyysisestä paikasta kun se kertoo Kristuksen tulleen maan alimpiin paikkoihin. Mutta mistä sitten on kyse? Mihin Kristus korkeuksistaan laskeutui? Minua on vuosia puhutellut tuo maan alimmat paikat. Olen itse ymmärtänyt sen niin, että Hän tulee sinne, missä ei jakseta tai pystytä ajattelemaan kovin hurskaasti Jumalaa. Siellä missä pienlapsi-perheen arki ei taivu kirkkokäyntiin. Missä velkasaneeraus estää kuukausilahjoittamiset yleviin kohteisiin. Missä masennus näkyy viiltoina ranteissa eikä siksi kehtaa nostaa käsiä ylistykseen - kun ei muutenkaan tunnu aiheelliselta kiitellä oikein mistään. Tämän lisäksi mo

Synkän virren voima Tuhkakeskiviikosta alkanut paastonaika, on paitsi laskeutumista kohti hiljentymistä ja pääsiäisen odotusta, myös varsinainen hengellisten syvänteiden kaikuluotaus. Kirkoissa iloiset ja duurivoittoiset sävelmät vähenevät viikko viikolta. Hiljaiselle viikolle tultaessa ollaan jo varsin tummanpuhuvissa lauluissa. Kiirastorstaina kirkon urut vaikenevat ja pitkäperjantaina ei soi enää edes kirkonkellot. Tien kaikkein raskaimman Jeesus on käynyt armossaan, kun meidän kurjain tähden hän kulki kuolemaan. Kiirastorstaina kirkon alttari riisutaan. Se tarkoittaa, että ehtoollisvälineet, kynttilät, liinat ja muut otetaan pois. Tilalle tulee musta liina, krusifiksi ja viisi punaista ruusua kuvaamaan Jeesuksen viittä naulojen ja keihään tekemää haavaa. Ainakin Mänttä-Vilppulassa on tapana laulaa alttarin riisumisen jälkeen virsi 77 - Käy yrttitarhasta polku . Sävel on raskat, murheellinen. Sanat ovat linjassa melodian kanssa. Sielun köli raapii pohjaa. Linkin takaa av

Jos heidät vaiennetaan, kivet alkavat huutaa Aki Tykki on Happoradion laulaja ja lauluntekijä. Yhtyeen tuotannolle tunnusomaista on, että biisien aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Kerran jos toisenkin bändi on käynyt tuottajan kanssa keskustelua, mistä aiheesta tehtyjä biisejä voi nostaa albumilta single-levitykseen. Yhtye ei ole arkaillut aiheidensa kanssa. Paitsi ehkä kerran, kun Tykki mietti, voisiko hän tehdä laulun Jeesuksesta. Ajatus palautui rippikouluaikoihin. Konfirmaatiossa ryhmä olisi halunnut laulaa Punaisen veisukirjan laulun "Anna mun etsiä", mutta toive torpattiin, koska se ei olisi ollut sovelias konfirmaatioon, epävarmuuksineen ja epäilyineen. Jos kerran Jeesus epäili Getsemanessa, miksi räkänokka finninaama teini rippikoulussa ei saisi epäillä? Suurinpiirtein noin Tykki ajatteli asiasta silloin. Vuosien myötä se muotoutui lauluksi Getsemanesta, ja sai nimekseen Pelastaja . Ajattelipa Jeesuksen jumaluuden määrästä mitä tahansa, niin hän oli ajatuks

Moderni synnintunnustus Jumalanpalvelus on monella tapaa hyvin vastakulttuurinen ilmiö. Välillä kuulee juttuja, että jumalanpalvelusta pitäisi uudistaa niin, että siitä tulisi puhuttelevampi nykyihmiselle. Kannatan jumalanpalveluksen kehittämistä ja suhtaudun suopeasti moniin kokeiluihin. Mutta maltilla ja harkiten! Sillä jos jumalanpalvelus menettää vastakulttuurisen luonteensa, se tekee itsensä turhaksi, eikä siitä silloin jää olemaan mitään, mitä tarvitsisi säilyttää muuta kuin kulttuurihistoriallisena muistona. Otan tämän teesin tarkasteluun synnintunnustuksen näkökulmasta. Jumalanpalveluksen alussa oleva synnintunnustus on nimittäin tekona hävyttömän rohkea. Missä muussa tilanteessa ihminen saa ääneen sanoa olevansa syntinen? Saa sanoa, että on tehnyt väärin, ja häpeää sekä katuu sitä? Ei missään - tai ainakin silloin ottaa sosiaalisen riskin. Jumalanpalvelus alkaa aina sillä, että yhdessä käännytään Jumalaa kohti (itsekin todella käännyn alttaria kohti, sillä kehonkieli on

"Vaella viisasten kanssa, niin viisastut" Sananl.13:20 (vanha käännös) Ihmiset ovat aina spekuloineet erilaisilla salaseuroilla. Osaan salaseuroista liittyy uskonnollinen aspekti. Oletetaan, että jonkun rajatun ryhmän jäsenillä on syvällistä sekä mahdollisesti arkaluontoista tietoa, jonka he kätkevät itselleen. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa vapaamuurarit, temppeliritarit ja illuminati. Salaseurat kiehtovat, koska niillä uskotaan olevan valtaa. En ole koskaan ottanut järin vakavissani näitä salaseura-spekulaatioita. On vaikea kuvitella, että jollain pienellä porukalla olisi ollut tilaisuus saada jotain poikkeuksellista ja luotettavaa tietoa, jonka jälkeen se tieto olisi vuosisadat pysynyt vain valittujen tiedossa. Minkä minä sanon teille pimeässä, se julistakaa päivänvalossa, ja mitä kuulette korvaanne kuiskattavan, se kuuluttakaa julki katoilta. Matt. 10:27 Erään kerran saarnaa tehdessäni, jouduin kuitenkin muuttamaan suhdettani salaseuroihin. Lukiessani Raamattua