Kotiteollisuus - Minä olen

Kuka Sinä olet?

Yliopistossa päädyin monenlaisille luennoille. Valtaosa noista muistoista on jo haalistunut, mutta jotkut ovat säilyneet kirkkaana mielessä. Eräs mieleenpainuvimpia luentosarjoja oli, kun munkki  Serafim luennoi ateismista. Alkuasetelma - munkki, yliopisto ja ateismi - oli jo itsessään häiritsevän mielenkiintoinen. Tuolta luennolta on jäänyt matkaani eräs Serafimin kiteymä: "ateistit ovat omineet lauseen 'missä olet Jumala?'" Muistan, kuinka tuo luentokerta laittoi ajatukset myllerrykseen. Ikään kuin joku ajatuksia estänyt aita olisi kaatunut.
"Turha heidän on huutaa. Jumala ei kuule," (Job 35:13)
Raamatussa pohditaan suhdetta Jumalaan. Paljon myös siitä näkökulmasta, että etäisyys Jumalaan tuntuu kaukaiselta? Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala. (Ps. 42:1) Kun oikein ajattelee, niin kysymys 'missä olet, Jumala?' on lähelle uskon ydintä kietoutuva kysymys. Miksi olisi siis niin, että ateistit sanoittaisivat sen sävyn, jolla tuon kysymyksen voi esittää.

Nämä opiskeluaikoihin vievät muistot tulivat mieleeni kuunnellessani Kotiteollisuuden kappaletta Minä olen. Sattumaako, mutta kappaleen nimi ei voisi olla hengellisempi. Kun Mooses kysyy Jumalalta 'kuka sinä olet?' hän vastaa: "Minä olen se joka olen." Jumala siis on.

Laulussa maalataan ankeahkoa kuvaa ihmisen elosta. "Syntynyt kulkee kuolleena, etsien hautapaikkaansa." Laulussa tunnutaan etsittävän kiivaasti ja palavasti jotain mieltä ja merkitystä elämään. Pörssit, ilotalot, markkinat ja marketit ovat paikkoja, jotka vaikuttavat paikoilta, joista voisi löytää jumalansa, mutta ne jäävät tyhjiksi, kolkoiksi ja vaienneiksi alttareiksi.
"Anna minulle kätesi, anna lupaus huomisesta
Lupaa etten yksin jää tähän kylmään elämään"
Missä olet Jumala? ei ole ateistinen kysymys. Sävystä riippuen siinä voi olla huolta, pettymystä, uhmaa, julkeutta - mutta ei kiistämistä. Ei näitä tunteita kysytä tyhjyydeltä. Tai jos kysytään ollaan sellaisen eksistentialistisen kokemuksen äärellä, että pienuus tuntuu suurelta.
Katson ulos ikkunasta, en näe iloa täällä
Jumala on lähellä, Jumala on kaukana. Kaikissa hetkissä saamme luottaa siihen, että hän on ilmoittanut nimekseen "Olen se, joka minä olen". Hän on silloinkin kun tuntuu, että joudumme huutamaan rukouksemme, jotta luotamme Hänen kuulevan. Se, että kaipaamme, etsimme, ja kysymymme 'missä olet, Jumala?' kertoo siitä, että tiedämme enemmästä kuin mitä elämä äkkiseltään vaikuttaisi olevan. Se enemmän etsiminen - Jumalan kaipaaminen - on merkki uskosta, ei uskon puuttumisesta.
Silloin te huudatte minua avuksenne, te käännytte rukoillen minun puoleeni, ja minä kuulen teitä. Jer. 29.12

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ukkosmaine - Pussailumetsä

SAVE - Soihduksi pimeään

Antti Tuisku - Sit ku me kuollaan