Samuli Putro - Pienet rukoukset

Jeesus: "Älkää rukoillessanne hokeko tyhjiä sanoja"

Raamatussa rukoillaan paljon. Ilosta, surusta. Johdatusta pyytäen. Jopa Jumalaa suostutellen. Olen itse ollut usein tohkeissani Abrahamin juttelusta Jumalan kanssa (kai sekin rukousta on, vaikkei sitä siinä niin nimetäkään) 1. Moos. 18:23-33, kun hän viekkaasti saa Jumalan muuttamaan alkuperäisiä suunnitelmiaan hivutustaktiikalla.


Rukouksessa on kyse isosta asiasta, sillä se on lupa ja lupaus olla suoraan yhteydessä Jumalaan, ilman papillisia tai muita auktorisoituja välikäsiä. Jumala on luvannut kuulla rukoukset, ja ottaa ne vakavasti - ihan jokaisen.
"Ihmisiä kokoontui sankoin joukoin kuulemaan Jeesusta ja hakemaan parannusta tauteihinsa. Mutta hän vetäytyi jälleen autiolle seudulle rukoilemaan." Luuk. 5:15-16
Jeesukselle rukous oli tärkeää. Esimerkiksi Matteuksen evankeliumissa Jeesus mainitsee rukouksen liki parikymmentä kertaa. Kun näitä kohtia tarkastelee tarkemmin, saattaa hämmästyä siitä, mitä Jeesus puhuu rukouksesta: hän kehottaa rukoilemaan vihulaisten ja vainoajien puolesta (Matt.5:44), rukoile itseksesi, omissa oloissasi eikä muiden nähdessä (Matt. 6:6) ja hääti kimpaantuneena kauppiaat pois temppelistä, jonka kuului olla rukouksen huone, eikä hälyisä markkinapaikka (Matt. 21:13). Asiayhteydestä irrotettuna hurjin teesi on otsikkoon nostettu kehotus välttää tyhjien sanojen hokemista rukouksessa (Matt.6:7). Tämä siksi, että olisi pakanallista luulla, että Jumala kuulee vain hienot ja pitkät rukoukset.

Jeesus rukoilee paljon, opettaa rukoilemaan ja kannustaa seuraajiaan siihen. Eräässäkin vertauksessa Jeesus toivoo, että olisimme kuin sinnikäs mummo, joka pyynnöillään kiusaa väärämielistä tuomaria, kunnes tämä tekee eukon tahdon - vain että pääsisi tästä eroon (Luuk.18:1-8). Jeesuksen poinnti on, että jos jopa väärämielinen tuomari kuulee lopulta rukoukset, niin paljon enemmän sen tekee ihmisiään rakastava Jumala.
"Jeesus esitti opetuslapsille vertauksen opettaakseen, että aina tulee rukoilla, koskaan lannistumatta" Luuk.18:1
Pienet rukoukset on Samuli Putron uusimman albumin nimikkobiisi. Levyllä, sekä Putron aiemmassa tuotannossa olisi paljon musiikkia, joka ansaitsisi tulla tulkituksi hartaiden sanojen kautta. Tämä valikoitui kuitenkin, koska on tietyllä tapaa hengellisyyttä tihkuvan levyn ankkuri-biisi. Siinä on jotain enemmän kuin vain yksi laulu muiden joukossa olisi.

Laulussa ollaan kirkossa. Kertojaääni kuvaa kirkkotilaa ja jumalanpalvelusta. Kaiken keskellä hän näkee tärkeän ihmisen. Kun laulun kaksi isoa tarinalinjaa ovat Jumala ja lähimmäinen niistä kietoutuu punos, jossa kiteytyy viisaan juutalaisen filosofin Martin Buberin (1878-1965) tunnetuksi tekemä väittämä: Hyvän kohtaamisen edellytys on, että kumpikin kohtaa toisensa kanssaihmisenä. Subjektina, ei objektina. Kun minä ja sinä aidoimmin kohtaavat, on siinä mukana aina myös kolmas - Jumala.
"Minä katson sinua, ja sinä katsot minuun
On välissämme ilmaa ja pienet rukoukset"


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ukkosmaine - Pussailumetsä

Kuva
Lemmenlaulu Raamatussa on sisällöltään kepeä, mutta merkitykseltään painava Mitä on raamatullisuus? Sana tulee vastaan kirkollisissa piireissä aika ajoin. Sille ei ole mitään virallista määriltemää, mutta yleisimmin sitä käytetään puhuttaessa tietynlaisesta raamantun tulkinnasta . Näin käytettynä sana on kankean notkea. Kärjistäen voisi sanoa, että Raamattu taipuu sopimaan tiettyyn käsitykseen kirkosta, uskosta ja ilmoituksesta. En tarkoita moittia sitä, että Raamattua tulkitaan, koska sitä tekee jokainen, joka kirjaan perehtyy. Raamattua ei voi lukea neutraalisti, vailla esiymmärrystä ja omaa tulkintahorisonttia. Mutta raamatullisuus-sanan omimisesta ja suoranaisesta väärinkäytöstä moitin. Sille sanalle ei kuulu omistajuutta, ja siksi miltei toivoisin, että Suomen kielestä sana katoaisi. Raamatullisuus on ansa, jossa luullaan ymmärretyn koko Raamatun moninaisuus, vieläpä kovin simppeliksi konseptiksi redusoituna. Siitä tehdään lukuohje, jonka mukaan luetaan sitten kaikki muukin
Lue lisää

SAVE - Soihduksi pimeään

Kuva
Pääsiäinen on valokatkaisija, se sytyttää valot Pääsiäinen on kirkkovuoden jykevin maamerkki. Ensimmäiset viitteet siihen on jo sydän talvella, kun kirkkovuodessa vietetään paastoa edeltäviä sunnuntaita. Paastonaika alkaa useimmiten helmikuussa, ja kestää 40 päivää. Hiljainen viikko on paastoajan dramaturgin huipennus. Joka päivälle on pala kertomuksesta, josta muodostuu pääsiäiskuva. Pääsiäinen loistaa valkoista väriä, mutta sen voi ymmärtää kirkkaimmin vasta kun sen asettaa pitkän paastonajan kulminaatiopisteeksi. Pääsiäistä seuraa pääsiäisaika - 40 päivää helatorstaihin, ja siitä kymmenkunta päivää helluntaihin. Pääsiäinen peittää lavean ajan vuodenvaihteen tietämiltä kesän korville asti. Sen lisäksi, että kirkkovuodessa kulkee yhteisöllinen muutosmatka paastoonlaskeutumisesta, katumusajan kautta iloon, on se samalla yksittäiselle ihmiselle mahdollisuus käydä omaa sisäistä matkaa. "Minä tahdon tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemisensa voiman ja tulla hänen kaltaiseksee
Lue lisää

Antti Tuisku - Sit ku me kuollaan

Kuva
Antti tekee sitä, mitä muut arastelevat Helmikuussa julkaistu Antti Tuiskun albumi Valittu kansa, oli monelle vaikea tapaus. Ei tiedetty, miten siihen pitäisi suhtautua. Kirkollisissa piireissä mietittiin, onko se rienausta, vai onko hyvä, että Jumalasta puhutaan? Maallisemmissa mietiskelyissä nieleskeltiin yhtä lailla. Valtavirta-artistit laulavat harvemmin hengellisistä teemoista. Jos laulavatkin, niin sävy on silloin usein vakava - ei kepeää disko-poppia kuten Tuiskulla. Antti Tuisku ei kuulu omaan musiikkimakuuni, eikä voimistunut mediahuomio herättänyt kiinnostustani. Itselleni käänne oli, kun levy tuntui herättävän ihmisissä hyvin erilaisia tuntoja. Uteliaisuus voitti, ja annoin albumin soida. Kerrottakoon levystä yleisesti, että minusta se ei suinkaan ole rienaava. Se toki haastaa totutun tavan puhua uskosta ja Jumalasta, sekä etenkin musiikkivideolla äityy aika villiksi symboliikassaan. Mutta loukkaava se ei pyri olemaan. Joku tästä toki voi loukkaantua, enkä sitä mo
Lue lisää